Ulvila kuuluu Hansaliittoon
Uuden ajan Hansaliittoon, joka perustettiin vuonna 1980 Zwollessa, kuuluu lähes 200 jäsenkaupunkia. Ulvila on yksi Hansaliiton jäsenkaupungeista. Uuden Hansan tavoitteena on kulttuuriperinnön, jäsenkaupunkien hansaidentiteetin ja rajat ylittävän yhteistyön edistäminen. Keskeisiä yhteistyöaiheita ovat matkailu, kulttuuri ja kestävä kehitys. Hansaliittoon ja sen jäsenkaupunkeihin voi tutustua Hansaliiton verkkosivuilla.
Satakunnan Kansan 30.7.2023 ilmoitusliitteessä, Hansa-Kansa -lehdessä julkaistiin oheinen artikkeli hansakaupunkien historiasta. Lue Hansa-Kansa -lehden näköispainos täältä.
Ulvila on osa Hansan historiaa
Hansaliitto perustettiin 1100-luvun lopulla ja se saavutti suurimman vaikutusvaltansa 1300- ja 1400-luvuilla. Liittoon kuului alun perin noin 70 kaupunkia, jotka sijaitsivat Itämeren ja Pohjanmeren rannikoilla. Jäsenkaupungit olivat pääasiassa Pohjois-Saksasta, mutta mukaan liittyi myös muita kaupunkeja Pohjoismaista, Baltian alueelta, Alankomaista ja jopa Englannista.
Hansakaupungit olivat keskiajalla kaupunkeja, jotka olivat osa Hansaliittoa – kauppiaiden ja kaupunkien muodostamaa liittoa, jonka tavoitteena oli edistää kaupankäyntiä ja taloudellista yhteistyötä alueella.
Ulvila nousi hansakaupungiksi 1400-luvulla. Sen sijainti Kokemäenjoen varrella ja meren läheisyys tekivät siitä houkuttelevan kaupankäynnin kannalta. Ulvilan hansakaupungin keskeisin toiminta tapahtui etenkin keskiajan lopulla ja uuden ajan alussa.
Hansakaupungit kävivät laajaa kauppaa eri maiden kanssa ja olivat osa laajempaa taloudellista verkostoa. Ulvilasta käytiin kauppaan muun muassa Englannin, Saksan, Hollannin, Tanskan, Norjan ja Ruotsin kanssa, jonka osa Suomikin oli. Kaupungista vietiin ulos raakapuuta, turkiksia ja viljaa ja tuotiin sisään muun muassa mausteita, viinejä, kankaita ja keramiikkaa.
Hansakaupungeille myönnettiin erityisiä oikeuksia ja vapauksia, jotka edistivät niiden taloudellista kehitystä. Ulvilassa kaupunginvaltuusto ja raati valvoivat kaupankäyntiä ja säätelivät kaupan ehtoja. Kaupunki sai myös järjestää omia markkinoitaan ja periä tulleja. Ulvilasta kehittyi merkittävä satamakaupunki, joka toimi tärkeänä pysähdyspaikkana Itämeren kauppaväylällä.
Hansakaupungeilla oli myös omat kiltojensa järjestäytyneet yhteisöt. Ulvilan hansakauppiaiden kilta vaikutti kaupungin talouselämään ja järjesti kauppiaiden keskinäistä yhteistyötä. Kiltajärjestelmä varmisti jäsentensä etuoikeudet ja tarjosi sosiaalista tukea kauppiaiden keskuudessa.
Hansakaupankäynti ja Ulvilan asema hansakaupunkina vähenivät uuden ajan myötä. Merenkulun ja kaupankäynnin muutokset sekä poliittiset tapahtumat vaikuttivat hansakaupunkien talouteen. Kaupungin asema muuttui ja sen kaupallinen merkitys hiipui vähitellen.
Ulvilan hansakaupunkihistoria on kuitenkin jättänyt jälkensä kaupungin identiteettiin ja nimistöön. Ne muistuttavat meitä ajoista, jolloin Ulvila oli merkittävä kauppapaikka Itämeren alueella ja osa kansainvälistä hansakauppiaiden verkostoa.
Markus Viitakoski
