Ulvilan keskusvaalilautakunnan esityslistat / pöytäkirjat

Kaupunginhallitus on 25.9.2023 § 252 päättänyt, että vuonna 2024 toimitettavan presidentinvaalin yleiset ennakkoäänestyspaikat Ulvilassa ovat Ulvilan pääkirjasto ja Kullaan kirjasto, joissa ennakkoäänestysajat ovat seuraavat:

Ulvilan pääkirjasto:         
ke-to 17.–18.1.2024 klo 10–19
pe 19.1.2024 klo 10-18
la-su 20.-21.1.2024 klo 10-14
ma-ti 22.-23.1.2024 klo 10-20

Mahdollinen toinen vaali (toinen kierros):
ke-to 31.1.–1.2.2024 klo 10–19
pe 2.2.2024 klo 10-18
la-su 3.-4.2.2024 klo 10-14
ma-ti 5.-6.2.2024 klo 10-20

Kullaan kirjasto:
ke 17.1.2024 klo 13-19
to-pe 18.-19.1.2024 klo 13-16
la 20.1.2024 klo 10-14
ma-ti 22.-23.1.2024 klo 13-19

Mahdollinen toinen vaali (toinen kierros):
ke 31.1.2024 klo 13-19
to-pe 1.-2.2.2024 klo 13-16
la 3.2.2024 klo 10-14
ma-ti 5.-6.2.2024 klo 13-19

Lisäksi kaupunginhallitus on päättänyt määrätä ennakkoäänestyspaikoiksi vuonna 2024 toimitettavassa presidentinvaalissa seuraavat laitokset: Sotehotellit Oy Hoivatar, Attendo Friitalan Palvelukoti Oy:n yksikkö Attendo Friitala, vanhainkoti Kullaankoto, terveyskeskuksen sairaala, Antinkartano, asumisyksikkö Olga, Hopeaharju Palvelukoti Oy:n Hopeapuisto ja Esperi Care Oy:n hoivakotiyksiköt.

Presidentinvaalin vaalipäivä on sunnuntai 28.1.2024. Jos presidentinvaalissa toimitetaan toinen vaali (toinen kierros), sen vaalipäivä on sunnuntai 11.2.2024. Vaalipäivän äänestyspaikat ovat avoinna äänestäjille yhtäjaksoisesti klo 9–20.

Presidentinvaalissa Ulvilassa on neljä äänestysaluetta. Kaupunginhallitus on 25.9.2023 § 253 päättänyt, että varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikat ovat seuraavat:

Presidentin valintatavasta

Suomen perustuslain 54 §:n mukaan tasavallan presidentin valitsee Suomen kansa välittömällä (suoralla) vaalilla syntyperäisistä Suomen kansalaisista kuuden vuoden pituiseksi toimikaudeksi. Sama henkilö voidaan valita presidentiksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.

Presidentti valitaan suoralla, tarvittaessa kaksivaiheisella vaalilla. Vaalipäivä on vaalivuoden tammikuun neljäs sunnuntai. Mikäli joku ehdokkaista saa jo tässä (ensimmäisessä) vaalissa yli puolet annetuista (s.o. hyväksytyistä) äänistä, tulee hän valituksi presidentiksi. Jos näin ei käy, toimitetaan kahden viikon kuluttua sunnuntaina toinen vaali kahden ensimmäisessä vaalissa eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken. Toisessa vaalissa enemmän ääniä saanut ehdokas valitaan presidentiksi.

Vaalilain 37 §:n mukaan presidentinvaalissa arvotaan ehdokkaiden keskinäinen järjestys ensimmäisessä vaalissa ja ehdokkaat numeroidaan tämän mukaisessa järjestyksessä alkaen numerosta 2. Toisessa vaalissa ehdokkailla on samat numerot kuin ensimmäisessä vaalissa.

Jos vaaliin asetetaan vain yksi ehdokas, tulee tämä valituksi ilman vaalia. Presidentti ryhtyy toimeensa valitsemista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä.

Äänioikeus

Äänioikeutettu presidentinvaalissa on asuinpaikasta riippumatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta.

Jokaiselle äänioikeusrekisteriin otetulle lähetetään lisäksi viimeistään 24. päivänä ennen vaalipäivää ilmoitus äänioikeudesta (ilmoituskortti), jossa mainitaan muun muassa vaalipäivä, ennakkoäänestyspäivät, oman vaalipiirin yleiset ennakkoäänestyspaikat aukioloaikoineen, vaalipäivän äänestyspaikan nimi ja osoite sekä vaaliviranomaisten yhteystiedot.

Presidentinvaalin äänestyspaikka määräytyy äänestäjän asuinpaikan perusteella. Tammikuun presidentinvaalin äänioikeusrekisterin tiedot poimitaan väestötietojärjestelmästä 8.12.2023.

Presidentinvaalin vaalipäivänä voi äänestää vain siinä äänestyspaikassa, joka mainitaan äänioikeutetulle lähetetyssä äänioikeusilmoituksessa. Sen sijaan ennakkoäänestyspaikan voi valita vapaasti.

Presidentinvaalin ensimmäisessä vaalissa 28.1.2024 ja mahdollisessa toisessa vaalissa 11.2.2024 käytetään samaa äänioikeusrekisteriä. Myös mahdollisen toisen vaalipäivän äänestyspaikka määräytyy 8.12. osoitetietojen perusteella.

Mikäli äänioikeutettu muuttaa 8.12. jälkeen, äänestyspaikka määräytyy aiemman asuinpaikan mukaisesti.

Äänioikeusilmoitus lähetetään postitse tai Suomi.fi-palveluun

Äänioikeutetuille postitetaan joulu−tammikuun aikana ilmoitus äänioikeudesta. Jos äänioikeutettu on ilmoittanut vastaanottavansa viranomaistiedotteet sähköisesti, ilmoitus äänioikeudesta lähetetään hänelle Suomi.fi-verkkopalveluun. Presidentinvaalissa sähköinen äänioikeusilmoitus lähtee noin joka viidennelle äänioikeutetuista.

Tietoa presidentinvaalista ja äänestämisestä www.vaalit.fi

Äänestäminen vaalipäivänä

Vaalihuoneistot avautuvat vaalipäivänä aamuyhdeksältä ja äänestys jatkuu kello kahdeksaan illalla. Mikäli äänestyspaikalla on jonoa kello 20, saavat kaikki siihen mennessä paikalle saapuneet äänestää rauhassa ennen äänestystoimituksen lopettamista.

Vaalipäivänä kukin äänioikeutettu saa äänestää vain omassa äänestyspaikassaan. Vaalipäivän äänestyspaikka mainitaan äänioikeutetun postitse saamassa äänioikeusilmoituksessa.

Lisätietoa äänestämisestä vaalipäivänä

Äänestäminen ennakkoon

Ennakkoon äänestäminen (ennakkoäänestys) tarkoittaa äänen antamista vaalilaissa säädetyn ennakkoäänestysajanjakson aikana ennen varsinaista vaalipäivää.

Ennakkoon äänestämiselle ei tarvitse esittää mitään syytä. Ennakkoäänestys on äänioikeutetun vapaasti valittavissa vaalipäivän äänestyksen sijasta. Kukin äänioikeutettu voi oman valintansa mukaan äänestää ennakkoon missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa joko kotimaassa tai ulkomailla.

Kotimaassa ennakkoäänestys aloitetaan keskiviikkona 11. päivänä ennen vaalipäivää ja lopetetaan tiistaina 5. päivänä ennen vaalipäivää. Jokaisessa kunnassa on vähintään yksi yleinen ennakkoäänestyspaikka. Suurimmissa kunnissa yleisiä ennakkoäänestyspaikkoja on tavallisesti useita. Yleensä ennakkoäänestyspaikka on avoinna kaikkina seitsemänä ennakkoäänestyspäivänä. Osa paikoista voi kuitenkin olla auki lyhyemmänkin ajan.

Ulkomailla ennakkoäänestys aloitetaan keskiviikkona 11. päivänä ennen vaalipäivää ja lopetetaan lauantaina 8. päivänä ennen vaalipäivää. Ulkomaan ennakkoäänestyspaikkoja ovat valtioneuvoston asetuksella määrätyt Suomen edustustot ja niiden toimipisteet. Monet ulkomaan ennakkoäänestyspaikat ovat avoinna kaikkina neljänä ennakkoäänestyspäivänä. Osa paikoista voi kuitenkin olla auki lyhyemmänkin ajan.

Lisätietoa äänestämisestä ennakkoon

Presidentinvaalin yleiset ennakkoäänestyspaikat

Äänestäminen laitoksessa

Erityisiä ennakkoäänestyspaikkoja ovat kotimaassa sairaalat, ympärivuorokautista hoitoa antavat ja muut kunnanhallituksen päätöksellä määrätyt sosiaalihuollon toimintayksiköt (esimerkiksi vanhainkodit, hoivakodit ja palvelutalot) sekä rangaistuslaitokset. Vuoden 2022 alusta alkaen erityisinä ennakkoäänestyspaikkoina toimivat myös Puolustusvoimien varusmieskoulutusta antavien joukko-osastojen varuskunnat ja Rajavartiolaitoksen varusmieskoulutusta antavat yksiköt.

Kunnanhallituksen nimeämä vaalitoimikunta saapuu kuhunkin kunnan alueella olevaan laitokseen toimittamaan äänestyksen vähintään yhtenä ja enintään kahtena ennakkoäänestysajanjaksoon sattuvana päivänä.

Laitoksissa voivat äänestää vain niissä hoidettavina olevat tai niihin otetut henkilöt. Muilla, esimerkiksi laitoksen henkilökunnalla, ei ole oikeutta äänestää laitosäänestyksessä.

Laitosäänestys toimitetaan pääpiirteissään samalla tavalla kuin yleinen ennakkoäänestys.

Laitosäänestys toimitetaan Ulvilassa seuraavissa laitoksissa: Sotehotellit Oy Hoivatar, Attendo Friitalan Palvelukoti Oy:n yksikkö Attendo Friitala, vanhainkoti Kullaankoto, terveyskeskuksen sairaala, Antinkartano, asumisyksikkö Olga, Hopeaharju Palvelukoti Oy:n Hopeapuisto ja Esperi Care Oy:n hoivakotiyksiköt.

Äänestäminen kotona

Henkilö saa äänestää ennakkoon kotonaan, mikäli hänen kykynsä liikkua ja toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse kotimaan ennakkoäänestyspaikkaan tai vaalipäivänä äänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia.

Tällöin hänen luokseen saapuu sovittuna ajankohtana kunnan keskusvaalilautakunnan nimeämä vaalitoimitsija, joka ottaa äänestyksen vastaan.

Mikäli haluatte äänestää tulevassa presidentinvaalissa ennakolta kotonanne, tulee Teidän ensisijaisesti soittaa Ulvilan kaupunginvirastoon, puh. (02) 67746 86 maanantaista perjantaihin klo 8.00–15.00 ehdottomasti viimeistään 16.1.2024 klo 16 mennessä ja mahdollisen toisen vaalin (toisen kierroksen) osalta ehdottomasti viimeistään 30.1.2024 klo 16 mennessä. HUOMIO: Palvelunumero ei palvele joululomalla 27.-29.12.2023.

Mikäli äänestäjä on määräajassa, eli viimeistään 16.1.2024 klo 16 mennessä ilmoittautunut ensimmäisen vaalin (ensimmäisen kierroksen) kotiäänestykseen, hänen ei enää tarvitse erikseen ilmoittautua toisen vaalin (toisen kierroksen) kotiäänestykseen. Toisen vaalin (toisen kierroksen) kotiäänestykseen voi kuitenkin ilmoittautua myös erikseen.

Kotiäänestys suoritetaan Ulvilassa 18.–19.1.2024 ja mahdollisessa toisessa vaalissa (toisella kierroksella) 1.–2.2.2024. Kotiäänestykseen ilmoittautuneelle henkilölle ilmoitetaan puhelimitse kotiäänestyksen suoritusaika.

Keskusvaalilautakunnan puhelinnumero ja osoite löytyvät myös äänestäjälle postitse saapuneesta ilmoituskortista. Äänestäjän puolesta ilmoituksen voi tehdä myös hänen valitsemansa henkilö.

Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös kotiäänestäjän kanssa samassa taloudessa asuva omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) tarkoitettu omaishoitaja. Omaishoitajan äänestämisestä on ilmoitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle samalla kun ilmoittautuminen kotiäänestykseen tehdään.

Kotiäänestyksessä tulee äänestäjän lisäksi olla läsnä äänestäjän valitsema tai hyväksymä 18 vuotta täyttänyt henkilö. Tämä henkilö ei voi olla vaaleissa ehdokkaana oleva.

Ilmoittautumislomake kotiäänestykseen (ensimmäinen vaali/kierros)

Ilmoittautumislomake kotiäänestykseen (toinen vaali/kierros)

Kirjeäänestys  

Ulkomailla koko ennakkoäänestysajanjakson ja vaalipäivän asuvat tai oleskelevat voivat äänestää yleisissä vaaleissa kirjeitse ulkomailta. Kirjeäänestystä haluava äänioikeutettu tilaa kirjeäänestysasiakirjat ulkomaille, ne saatuaan äänestää ja palauttaa äänensä lähetekuoressa Suomeen oman koti- tai väestökirjanpitokuntansa keskusvaalilautakunnalle.

Kirjeäänestysmateriaalien tilauspalvelu presidentinvaalin 2024 osalta aukeaa 28.10.2023. Kirjeäänestysasiakirjojen tilauslomake

Kirjeitse äänestäminen on mahdollista aikaisintaan 2.3.2023, jolloin ehdokkaat ja heidän ehdokasnumeronsa vahvistetaan. Kirjeäänen tulee olla perillä äänestäjän oman koti- tai väestökirjanpitokunnan keskusvaalilautakunnalla viimeistään perjantaina 31.3.2023 ennen kello 19.

Näin äänestät kirjeitse

Lisätietoa kirjeäänestyksestä

Saat vastauksia kysymyksiin Usein kysytyt kysymykset -sivulta

Äänestäjän avustaminen

Jos äänestäjän kyky tehdä äänestysmerkintä on oleellisesti heikentynyt, hän saa käyttää apunaan avustajaa. Avustaja voi olla joko vaalivirkailija tai äänestäjän itsensä valitsema henkilö.

Vaalipäivän äänestyksessä äänestyspaikoilla on erityiset vaaliavustajat. Sen lisäksi äänestäjä saa käyttää apunaan myös vaalilautakunnan jäsentä, jos se ei viivytä vaalitoimitusta.

Ennakkoäänestyksessä äänestäjiä avustavat vaalitoimitsijat ja laitosäänestyksessä vaalitoimikunnan jäsenet.

Äänestäjällä on kuitenkin aina oikeus käyttää apunaan myös itse valitsemaansa henkilöä, esimerkiksi lähiomaistaan. Ehdokas tai hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa ei voi olla vaaliavustajana eikä äänestäjän valitsemana avustajana.

Avustaja on velvollinen tunnollisesti täyttämään sen, mitä äänestäjä osoittaa ja pitämään salassa äänestystoimituksessa saamansa tiedot. Avustaja ei missään tapauksessa saa suositella äänestäjälle, ketä ehdokasta tämän olisi äänestettävä.

Vaalipiirit presidentinvaalissa

Presidentinvaalissa maa on yhtenä vaalipiirinä. Presidenttivaalin ehdokkaat ovat ehdokkaina koko maassa ja äänestäjä voi äänestää ketä ehdokasta tahansa. Presidenttivaalissa annetut äänet lasketaan kuitenkin ensivaiheessa vaalipiirikohtaisesti, minkä jälkeen Helsingin vaalipiirilautakunta yhdistää kaikkien vaalipiirien tulokset koko maan tulokseksi.

Vaalipiirit

01 Helsingin
02 Uudenmaan
03 Varsinais-Suomen
04 Satakunnan
05 Ahvenanmaan maakunnan
06 Hämeen
07 Pirkanmaan
08 Kaakkois-Suomen
09 Savo-Karjalan
10 Vaasan
11 Keski-Suomen
12 Oulun
13 Lapin

• Kuntien sijoittuminen vaalipiireihin  
• Vaalipiirilautakuntien yhteystiedot
• Vaalipiirikartta

Presidentinvaalin tuloksen laskenta

Presidentinvaalin tuloksen laskennan pääperiaate on, että ensimmäisessä vaiheessa äänet lasketaan kussakin vaalipiirilautakunnassa erikseen ja laskennan tulos ilmoitetaan Helsingin vaalipiirilautakunnalle, joka sitten laskennan toisessa vaiheessa yhdistää kaikkien vaalipiirien tulokset koko maan tulokseksi. Vaalin tulos muodostuu ehdokkaiden koko maassa saamista hyväksytyistä äänistä.

Ennakkoäänten laskenta

Vaalipiirilautakunnat aloittavat ennakkoäänten laskennan vaalipäivänä sunnuntaina aikaisintaan kello 10. Tällöin kuntien keskusvaalilautakunnilta saapuneet ruskeat vaalikuoret avataan ja niiden sisällä olevat äänestysliput lasketaan. Vaalipiirilautakunnat pyrkivät saamaan ennakkoäänten laskennan valmiiksi ja tallentamaan tuloksen oikeusministeriön vaalitietojärjestelmään kello 20 mennessä. Tätä ennen vaalipiirilautakunnat eivät saa antaa mitään tietoja laskentapaikan ulkopuolelle laskennan edistymisestä.

Vaalipäivän äänten alustava laskenta

Heti kun vaalihuoneistot kello 20 ovat sulkeutuneet, vaalilautakunnat aloittavat vaalipäivänä annettujen äänten alustavan laskennan. Vaalilautakunta avaa vaaliuurnan, laskee siinä olevat äänestysliput ja merkitsee kullekin ehdokkaalle annetut äänimäärät erityiseen vaalipöytäkirjaan. Heti tämän jälkeen vaalilautakunta ilmoittaa kunnan keskusvaalilautakunnalle ehdokkaiden saamat äänimäärät eli vaalien tuloksen kyseisessä äänestysalueessa.

Kunnan keskusvaalilautakunta puolestaan välittää tulokset vaalitietojärjestelmään. Lopuksi vaalilautakunta sinetöi äänestysliput pakettiin ja toimittaa ne maanantaiaamuksi vaalipiirilautakunnalle.

Tarkastuslaskenta ja vaalin tuloksen vahvistaminen

Vaalipiirilautakunnat aloittavat ensimmäisen vaalin vaalipäivänä annettujen äänestyslippujen tarkastuslaskennan vaalipäivän jälkeisenä maanantaina viimeistään kello 12. Tarkastuslaskennan tuloksen tulee olla valmis tiistaina kello 10, jolloin kukin vaalipiirilautakunta vahvistaa ehdokkaiden saamat äänimäärät vaalipiirissä ja ilmoittaa äänimäärät Helsingin vaalipiirilautakunnalle, joka puolestaan vahvistaa ehdokkaille koko maassa annettujen äänten lukumäärät ja ilmoittaa ne oikeusministeriölle. Tämän jälkeen oikeusministeriö toteaa, järjestetäänkö toinen vaali vai ei.

Jos presidentinvaali ratkeaa jo ensimmäisessä vaalissa, valtioneuvosto toteaa tuloksen viipymättä yleisistunnossaan.

Toisen vaalin osalta menettelyt ovat pääosin samoja, paitsi että tarkastuslaskennan tulos vahvistetaan keskiviikkona kello 18 jälkeen. Valtioneuvosto toteaa vaalin tuloksen torstaina pidettävässä yleisistunnossaan.

Tasavallan presidentin virkakausi alkaa valitsemista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä eli helmikuun alussa, jos vain yksi vaali toimitetaan, tai maaliskuun alussa, jos kaksi vaalia toimitetaan.

Linkit:

Uutisarkisto – Vaalit

Oikeusministeriön vaalisivut

Vaalitilastoja

Vaalit.fi Twitterissä
Vaalit.fi Facebookissa
Vaalivideoita oikeusministeriön YouTubessa
Vaalien puhelinpalvelu suomeksi 0800 9 4770 ja ruotsiksi 0800 9 4771
Vaalien WhatsApp-viestipalvelu 050 438 8730